Nyt saa tulettaa, nyt saa tuulettaa! Hei! Nyt saa tuulettaa, nyt saa tuulettaa! Hei!

Kerroin viikko sitten mitä kaikkea uutta olen oppinut viimeisien vuosien aikana ( tekstiin tästä Oppiiko vanha koira uusia temppuja? )

Olin 34-vuotias kun päätin hankkia ajokortin.

Lasten kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä.

En ole järjestelmällinen ihminen ollenkaan. Kirjoitin aiemmin kuinka mieleni on kuin tivoli tai kenties paremminkin kuin 4-vuotias tivolissa ( teksteihin tästä: kaikki käy ja vikkelä mieli ). Keksin jotain kivaa ja ryntään toteuttamaan sitä innosta piukeena ( tai ainakin aloittamaan sitä ).

Joulu päättyy ihmeeseen jossa sullon kuusen siihen samaan laatikkoon jossa se on joulukuun puolessa välissä vintiltä sisälle kannettu.

Tiedättehän tilanteen: Olet juuri sulkenut kotioven. Työpäivä takana ja kiireinen ilta edessä. Harrastukset alkavat tunnin päästä ja pitäisi taikoa jotain pöytääkin. Onhan kaikilla nälkä ja onhan se kirjoittamaton ( ja varmaan myös kirjoitettu ) sääntö että ne lapset pitää oikeastikin ruokkia.

Keski-ikäiseksikö tässä ruvetaan? Kun torstai aamupäivänä huomaat peseväsi roskiskaappia, roudaavasi lajitteluroskia ja edellisenä päivänä olet pessyt ikkunoita. Miksi? Koska joulu!

Viimeisimmästä ruokapostauksesta on aikaa, eikä tämä ole sen laadukkaampi kuin ne aiemmatkaan. Mutta tässä vuokaan heiteltävä herkku. Eli Nacho Plate.

Mietin toisinaan, toimiiko muiden mieli kuten omani? Loputon ajatusten tulva joka täyttää nuppini ja säntää ilman vaikeuksia ( tai jarruja ) ympäri päätäni on toki hauskaa, mutta.. Voisiko se toimia jollain toisellakin tavalla. Jos ajatustenjuoksuni on kuin diskotanssi tai foxtrot, voisiko se olla valssi? Tai vaikka tango, sekin toisinaan kävisi...

Minä rakensin kylän ja kylän halki mutkittelevan tien. Tein tien laittaan kaupan, jossa on suuret näyteikkunat ja talon eteen painavan lasioven joka natisee avattaessa. Oven pieleen laitoin amppelit, pelargonioita.

Sulje silmäsi ja kuvittele... ei kun, ei. Älä sulje mitään. Et näe lukea jos sen teet.

Unohdin jälleen rairuohon. Sitä ennen välikausi yllätti ( mikä on sinällään hassua että mainisin niin tapahtuvan jo kaksi viikkoa aiemmin.. kenen syy siis? ). Tämä on sitä meta-fucking-työtä josta kiljuttiin muutama vuosi sitten hyvinkin äänekkäästi. Se työ siis, mikä tapahtuu ( tai kohdallani ei tapahdu ilmeisesti ) pään sisällä, se työ mikä ei...

Nyt saa tulettaa, nyt saa tuulettaa! Hei! Nyt saa tuulettaa, nyt saa tuulettaa! Hei!