Nuuka, pihi, säästäväinen
Olen pihi. Tai ainakin nuuka. Ehkä säästäväinen / sääteliäs.
Luulin että kaikki toimivat näin. Minun äitini toimi, mummoni toimi, eli kaikki elämäni tärkeimmät naiset. Joten toimin itsekin. Sitten kävi ilmi: ei. Kaikki eivät toimi näin.
Luulin että kaikki:
Parsivat sukat, sukkahousut ( lasten lähinnä ), housut, sormikkaat ja paidat. Itsehän en tätä osaa alkuunkaan. Olen tolkuttoman huono vaatehuollossa. Jos olen käyttänyt lankaa ja neulaa, sen kyllä huomaa, mutten jaksa välittää.
Jos sukassa on reikä, mutta se on muuten ihan kelposukka, on mielestäni sulaa hulluutta heittää se roskiin sen reijän takia. Kun sukan saa parsittua noin 15 sekunnissa takaisin sukkalaatikko elämään ja luultavasti sukan paras kaveri on ollut ihan moitteettomassa kunnossa kokoajan.
Lasten hölkkäreiden polvet parsin samoilla ristipistoilla ja toivon niiden kestävän hetken aikaa pidempään.
Vaan kävikin ilmi että ihmiset heittävät vaatteita roskiin sen vuoksi että niissä on reikä. Olin pöyristinyt.
Ja kun vaate on parsittu ( sen yhden kerran, enenmpää en jaksa ) siitä tehdään riepuja ja rättejä. Tiedättekö, niitä joita heitellään lattialle kun maitotölkki tippuu kädestä ( tai maalipurkki ) tai joilla pestään vessanpöntön ulkoreunat. Niitä jotka sen jälkeen ovat palvelleet ja joutavat roskiin.
Kävi ilmi: taas ei.
Nyt ymmärrän miksi mieheni pyörittelee silmiään kun revin vanhaa tyynyliinaa tai paitaa riekaleiksi parvekkeella.
( Näistä räteistä, joita muualla kutsutaan kestoräteiksi ja jotka muualla ommellaan kaksikertaisiksi ja hirveän näteiksi ja ne sopii sisustukseen, löytyy monta postausta googlen avulla. Minä en aio ommella, revin ja heitän pois. Olen semi ekologinen )

Luulin myös että:
Useimmilla olisi vesipullo jääkaapissa. Tai oikeastaan senhän kuuluisi olla lasinen kannu, koska muovipullot. Mutta meidän jääkaapissamme asuu muovinen pullo joten puhun siitä.
Kerrostaloissa kuluu tolkuton määrä vettä veden valuttamiseen. Kuuman tai kylmän. Kylmän valuttamisen voin estää tällä. Luonto kiittää ja vesilasku myös.

Näiden lisäksi minä
- teen mieluiten eväät itse, sillä jääkaapista löytyy aina juustoa ja kaapista leipää, tuntuu tuhlaukselta mennä ostamaan juustovoileipä, jonka voi tehdä itse
- pyrin olla ostamatta vaatteita enempää kuin tarvitsen ( ja tämä pätee vahvasti uusiin vaatteisiin, jos joku haluaa lahjoittaa / jos löydän kirpparilta, niin fine, mutta en meinaa raaskia ostaa )
- En koskaan ikinä osta kalleinta. Pyydän sen kyllä usein lahjaksi. Tästä ovat esimerkkinä mm. kahdet converset, kånkenin reppu, haisaappaat, untuvatyyny, kaikki nämä ostatutin puolisollani joululahjaksi
Liian usein mietin että " En minä sitä tarvitse, pärjään hyvin näinkin " tämä sama mantra toistuu niin puhelimen kuin repunkin kohdalla. Tällä hetkellä kånkenistani on pikkutaskun vetoketju rikki, pitäisi viedä suutariin, mutten malta. Tungen avaimet ja puhelimen sivutaskuihin ja toivon etteivät ne tipu. Typerää, mutta: Pärjään näinkin.