Uusifetapastan kautta kinkkupastaan
Tätä oli hehkutettu kerran jos toisenkin: Helppoa, herkullista, " tätä pitää koittaa " ja " tämä valmistuu itestään ". Uunifeta pasta siis.
Reseptihän on naurettavan helppo. Fetaa, tomaattejä, pippuria ja öljyä. Setti uuniin ja sitten sekoitetaan uunissa muhinut feta ja tomaatit pastan sekaan.
Kaikki paitsi yksi noista hehkutuksista osui oikeaan. Tietysti on mahdollista että vika oli kokissa. Laitoin mielestäni liian vähän tomaattia, ne olivat herkullisin osuus ja liian vähän chiliä koska pelkäsin lasten kieltäytyvät syömästä.
Meistä kaikki tykkäävät fetasta joten oletin tämän olevan läpihuuto juttu. Ei ollut.
Pastasta tuli töhnäinen ja jokseenkin karvaanmakuinen kuiva keko lautaselle, jota yritin koristella babypinaatilla saadakseni sen edes näyttämään siedettävältä.
" Minä en kyllä pidä " totesi ensimmäisenä perheemme nirsoin eli kuopus. " Kyllähän tätä varmaan syö " yritti mies mutta kuulin hänen sanomatta jätetyn " jos on ihan pakko " lauseen. Arvostin yritystä. Sillä omaan suuhuni tämä maistui sangen karsealta.
Seuraavana päivänä lämmitin pastan kasarissa.
Lisäsin kolmen juuston kermaa, kanamunan, tomaattia, paprikan ja kukkakaalin jämät sekä kinkkusiivuja ja maustoin koko homman uuteen uskoon. Ja johan upposi. Mieskin oli onnellinen kun jotain lihan tapaista löytyi lautaselta.
Mitä tästä opimme:
Uunifeta pasta: ei kiitos.
Uunifeta-kinkku-pasta: Toimii.